Tästä blogista

Miksi esi-isien alkuperä kiinnostaa?

 

    Käsitykseni mukaan aika pientä osaa suomalaisista kiinnostaa keitä heidän esivanhempansa olivat, missä nämä elivät muinaisina aikoina ja mistä päin he ovat tulleet tälle seudulle, jota nyt Suomeksi kutsutaan. Minulle ja monille itseni kaltaisille näillä asioilla puolestaan on sen sijaan merkitystä. Eivät ne nyt suorastaa auta ymmärtämään itseään paremmin, mutta sanotaan nyt niin, että omaa alkuperää koskevien tietojen lisääntyminen kieltämättä vaikuttaa omaan identiteettiin. Syntyy tietoisuus siitä, että menneisyydessä on elänyt ihmisiä, jotka ovat kamppailleet säilyäkseen hengissä ja pystyäkseen hankkimaan jälkeläisiä. Minä olen elävä todiste siitä, että minun kohdallani kaikki tämä on lukuisten minua edeltävien esivanhempieni sukupolvien aikana onnistunut. Se panee nöyräksi.

   Otsakkeessa kysytään lisäksi miksi nimenomaan esi-isien tutkiminen olisi tärkeää, miksei myös esi-äitien ja kaikkien muitten esivanhempien. Edellä mainitun oman identiteetin muodostumisen kannalta tietenkin kaikilla esivanhemmilla on oma osuutensa. Sitä, että tässä blogissa on esillä vain esi-isieni eli puhtaan mieslinjaisen esivanhempainlinjani juttuja, voidaan tietenkin arvostella vanhakantaiseksi patrilineaariseksi näkökulmaksi. Toki olen myöskin muita esivanhempiani tutkinut ja selvitellyt, mutta kirjoitan niistä sitten jossain muussa yhteydessä. Tässä blogissa kirjoitan siis isäni Hjelt-suvusta ja erityisesti käynnissä olevasta työstä tämän suvun alkuperän selvittämiseksi.

   Ensimmäisen varsinaisen sukukirjan suvustamme julkaisi August Hjelt vuonna 1903 (Släkten Hjelt).  Kirjassa suvun kantaisäksi mainitaan turkulainen sorvarimestari Börjel Björnsson Hjelt, jonka syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hänen tiedetään kuolleen vuonna 1702. August Hjelt ei pystynyt selvittämään keitä Börjelin vanhemmat olivat eikä myöskään sitä milloin ja mistä Börjel oli Turkuun tullut.

   Kuluneen yli sadan vuoden aikana ovat muutamat tutkijat yrittäneet uudelleen selvittää Hjelt-suvun alkuperää, mutta tilanne on pysynyt tässä suhteessa käytännössä ennallaan August Hjeltin aikoihin verrattuna. Itse olen myös osallistunut tähän työhän aika ajoin. Näin ollen osaan kuvitella sen turhautuneisuuden määrän, minkä ratkaisua etsivien monien tutkijoitten on täytynyt kokea. Nykyään väestöjen alkuperää selvittävät tutkijat ovat saaneet uuden apuvälineen, DNA-tutkimuksen. Viime vuosina menetelmät ovat nopeasti kehittyneet ja halventuneet, joten niitä voidaan soveltaa myös yksittäisten sukujen alkuperän selvittämisessä ja ennestään tuntemattomien sukulaisuussuhteitten löytämisessä. Hjelt-suvun piirissä tehdyillä DNA-tutkimuksilla on jo nyt tullut esiin monia mielenkiintoisia ja yllättäviä löytöjä suvun alkuperään liittyen. Näistä jo tehdyistä selvityksistä on tarkoitukseni aloittaa kirjoitukseni tähän blogiin. Mutta työ jatkuu ja sitä mukaa kun uutta tulee päivänvaloon laitan niistä juttuja tänne.