Miksi esi-isien alkuperä
kiinnostaa?
Käsitykseni mukaan aika pientä osaa suomalaisista kiinnostaa keitä
heidän esivanhempansa olivat, missä nämä elivät muinaisina aikoina ja mistä
päin he ovat tulleet tälle seudulle, jota nyt Suomeksi kutsutaan. Minulle ja
monille itseni kaltaisille näillä asioilla puolestaan on sen sijaan merkitystä.
Eivät ne nyt suorastaa auta ymmärtämään itseään paremmin, mutta sanotaan nyt
niin, että omaa alkuperää koskevien tietojen lisääntyminen kieltämättä
vaikuttaa omaan identiteettiin. Syntyy tietoisuus siitä, että menneisyydessä on
elänyt ihmisiä, jotka ovat kamppailleet säilyäkseen hengissä ja pystyäkseen
hankkimaan jälkeläisiä. Minä olen elävä todiste siitä, että minun kohdallani
kaikki tämä on lukuisten minua edeltävien esivanhempieni sukupolvien aikana
onnistunut. Se panee nöyräksi.
Otsakkeessa kysytään lisäksi
miksi nimenomaan esi-isien tutkiminen
olisi tärkeää, miksei myös esi-äitien ja kaikkien muitten esivanhempien. Edellä
mainitun oman identiteetin muodostumisen kannalta tietenkin kaikilla esivanhemmilla
on oma osuutensa. Sitä, että tässä blogissa on esillä vain esi-isieni eli puhtaan
mieslinjaisen esivanhempainlinjani juttuja, voidaan tietenkin arvostella vanhakantaiseksi
patrilineaariseksi näkökulmaksi. Toki olen myöskin muita esivanhempiani
tutkinut ja selvitellyt, mutta kirjoitan niistä sitten jossain muussa
yhteydessä. Tässä blogissa kirjoitan siis isäni Hjelt-suvusta ja erityisesti
käynnissä olevasta työstä tämän suvun alkuperän selvittämiseksi.
Ensimmäisen varsinaisen
sukukirjan suvustamme julkaisi August Hjelt vuonna 1903 (Släkten Hjelt). Kirjassa suvun kantaisäksi mainitaan
turkulainen sorvarimestari Börjel Björnsson Hjelt, jonka syntymäaika ei ole
tiedossa, mutta hänen tiedetään kuolleen vuonna 1702. August Hjelt ei pystynyt
selvittämään keitä Börjelin vanhemmat olivat eikä myöskään sitä milloin ja
mistä Börjel oli Turkuun tullut.
Kuluneen yli sadan vuoden
aikana ovat muutamat tutkijat yrittäneet uudelleen selvittää Hjelt-suvun
alkuperää, mutta tilanne on pysynyt tässä suhteessa käytännössä ennallaan
August Hjeltin aikoihin verrattuna. Itse olen myös osallistunut tähän työhän
aika ajoin. Näin ollen osaan kuvitella sen turhautuneisuuden määrän, minkä
ratkaisua etsivien monien tutkijoitten on täytynyt kokea. Nykyään väestöjen
alkuperää selvittävät tutkijat ovat saaneet uuden apuvälineen, DNA-tutkimuksen.
Viime vuosina menetelmät ovat nopeasti kehittyneet ja halventuneet, joten niitä
voidaan soveltaa myös yksittäisten sukujen alkuperän selvittämisessä ja
ennestään tuntemattomien sukulaisuussuhteitten löytämisessä. Hjelt-suvun
piirissä tehdyillä DNA-tutkimuksilla on jo nyt tullut esiin monia
mielenkiintoisia ja yllättäviä löytöjä suvun alkuperään liittyen. Näistä jo
tehdyistä selvityksistä on tarkoitukseni aloittaa kirjoitukseni tähän blogiin.
Mutta työ jatkuu ja sitä mukaa kun uutta tulee päivänvaloon laitan niistä
juttuja tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti