Olivatko Hjeltit Sankareita?

   Sukunimi Hjelt on sen verran harvinainen nimi Suomessa, että yleisesti luullaan kaikkien Hjelt-nimisten kuuluvan samaan sukuun. Yllättävän monilla on lisäksi se käsitys, että nimi on suojattu. Kumpikaan käsitys ei pidä paikkaansa. Suomessa elää tänä päivänä lukuisia Hjelt-nimisiä henkilöitä, jotka eivät ole keskenään sukulaisia. Myös sellaisia sukunimien vaihtoja on tehty, joissa uudeksi sukunimeksi on otettu nimi Hjelt.

   Tässä blogissa Hjelt-suvulla tarkoitetaan 1600-luvulla eläneen turkulaisen sorvarimestari Börjel Björnsson Hjeltin (k. 1702) jälkeläisiä. Tämän Hjelt-suvun alkuperää selvitettäessä vastaan tulee tietenkin silloin tällöin ennestään tuntemattomia Hjelt-nimisiä henkilöitä. Monesti he eivät tunne esivanhempiansa kovin pitkälle, joten pienimuotoisia sukuselvityksiä on näissä kohdin pitänyt tehdä. Tässä artikkelissa teemana on se mitä näissä selvityksissä on tullut vastaan.

   1700-luvulta alkaen kirkonkirjoissa törmää silloin tällöin nimeen Hjelt tasaisesti ympäri Suomea aina Pohjois-Pohjanmaata myöten. Kun seuraa tämän nimisten henkilöitten esivanhempia, niin lopulta päätyy yhteen tiettyyn henkilöön, joka on ollut sotilas. Nimi ei ole alkujaan ollut varsinainen sukunimi, vaan sotilaalle annettu lisänimi. Länsi-Suomessa sotilaaksi otetulla nuorella miehellä ei tyypillisesti ollut varsinaista sukunimeä, vaan hänet tunnettiin etunimellä ja patronyymillä. Itä-Suomessa puolestaan oli käytössä isältä pojalle siirtyvät sukunimet. Kummassakin tapauksessa sotilaalle annettiin rekrytoinnin yhteydessä ns. sotilasnimi, joka oli ruotsinkielinen, lyhyt ja usein jotakin sotilashyvettä kuvaava sana. Näin sai alkunsa moni vielä nykyäänkin elävä Hjelt-suku. Svenska Akademiens Ordbok antaa sanalle hjälte merkityksen krigare, stridsman; särskilt om tapper krigare sekä mainitsee muutaman vanhan kirjoitusasun: hjält, helt, hiält, hält ja hjelte.  Seuraavassa muutama esimerkki:

  Siuntion Hjeltit. Siuntiossa eli aikoinaan sotilas Henrik Nilsson Hjelt (s. 1756). Hän palveli ruotusotilaana Uudenmaan Jalkaväkirykmentin Inkoon komppaniassa vuodesta 1778. Henrik Hjeltin jälkeläisiä on elänyt Siuntiossa, Karjaalla, Pohjassa ja edelleen myös Helsingissä. 

   Kirkkonummen Kylmälän Hjeltit. Kirkkonummen Kylmälässä eli 1751 syntynyt varakorpraali Nils Hjelt, jonka jälkeläiset elivät useamman sukupolven ajan Kirkkonummella; Junckarsissa, Kylmälässa ja Lappbölessä.

   Kirkkonummen Snickarsin Hjeltit. Kirkkonummen Snickarsin talon sotilastorpassa asui 1790-luvulla jääkäri Henrik Wiklund (s.1763). Kun hänet vakinaistettiin Adlercreutzin rakuunarykmenttiin, nimeksi vaihtui Henrik Hjelt. Hän osallistui Suomen sotaan, jonka jälkeen hän sai asuttavakseen torpan Mäntsälän Sälinkään kartanon mailla. Torppaa alettiin kutsua nimellä Hjeltes. Henrik Hjeltin kolmesta pojasta kukaan ei jatkanut Hjelt-nimen käyttöä, yksi otti takaisin isänsä entisen sukunimen Wiklund ja toinen poika suomensi nimensä muotoon Jäätiö.

   Orimattilan Hjeltit. Iitissä vuonna 1741 syntynyt sotilasrumpali Johan Hjelt muutti Orimattilaan, jossa kolme seuraavaa sukupolvea toimivat seppinä.

   Vehkalahden Hjeltit. Vehkalahden Strömsbyn kylässä (nykyään Haminan kaupunkia) oli 1700-luvun alussa talo nimeltä Kauko. Talossa on ilmeisesti asunut sotilas Alexander Hielte, jonka jälkeläiset ottivat nimen käyttöönsä. Talosta alettiin myös käyttää asukkaittensa mukaan nimeä Hielte. 1800-luvulle tultaessa talon nimi suomalaistui muotoon Jeltti. Tästä talosta lähteneitä elää edelleen Haminan ja Kotkan seuduilla ja he kirjoittavat sukunimensä Hjelt.

   Meidän sukumme kantaisän Börjel Hjeltin lisäksi Suomesta löytyy toinen tapaus, jossa sukunimi Hjelt ei selity sotilasnimellä. Turussa eli 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa pistoolimaakarisuku nimeltä Sangar/Sankari. Suku oli lähtöisin Pöytyältä samannimisestä talosta, jota pitämään jäi Turkuun muuttaneitten sukua. Taloa ei enää ole olemassa, mutta sen paikalla sijaitsee nykyään Sankarinmäki-niminen asuinalue. Aikaa myöten eräät Turussa elävät Sankari-nimiset käsityöläiset eivät enää katsoneet voivansa käyttää suomenkielistä nimeä ja vaihtoivat sen ruotsinkieliseen muotoon Hjelt. Näitä oli esim. merikapteeni Henrik Hjelt, joka lähti Venäjälle vaimonsa kanssa ja kuoli siellä lapsettomana. Vilho Selinheimo on tutkinut 1700-luvun käsityöläisten sukunimiä Turussa ja hän painottaa, etteivät pistoolimaakari Hjeltin ja sorvarimestari Hjeltin suvut olleet sukua keskenään. Toisin sanoen vastaus otsikon kysymykseen kuuluu: Hjeltit eivät olleet Sankareita, mutta ovat hyvinkin voineet olla sankareita.

 _____________

Virpi Heikkilä: Eräs elämäntarina. Juurakko-lehti 1990.

Vilho Selinheimo: Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja (1923)

Svenska Akademiens Ordbok – hakusana hjälte